”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.”
Tällä J. K, Paasikiven kuuluisalla lausahduksella on hyvä aloittaa myös henkilöstökyselyihin liittyvä kirjoitus.
Mutta ennen kuin tosiasiat voidaan tunnustaa, niin ne pitää tunnistaa.
Työhyvinvointi on nykyisin ”kuuma” teema ja hyvä niin, koska hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on selvä, eikä meneillään oleva työelämän murros, jota koronapandemia monelta osin vauhdittaa ainakaan vähennä työhyvinvoinnin merkitystä.
Työhyvinvointikysely ja tiedolla johtaminen
Mistä tietää miten henkilöstö voi ja miten työssä jaksetaan?
Mitä parempi ja avoimempi keskustelukulttuuri yrityksessä on, niin sitä varmemmin tämäkin asia tiedostetaan.
Mutta loppujen lopulta on hyvä käyttää myös työkaluja ja dataa mahdollisimman hyvän tietoisuuden saavuttamiseksi.
Työhyvinvointikysely onkin oiva keino lisätä tilannetietoisuutta työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Mutta kyselyt ovat vain työkalu ja niiden tuottama data on vain dataa, joka vaatii yhteisen keskustelun ja tulkinnan, että mitä tulokset tarkoittavat ja minkälaisia käytännön toimenpiteitä tarvitaan.
Kyselyt ja niiden tuottama data kannattaisikin ajatella vain ikään kuin dialogin pohjana, koska juuri dialogi tuottaa paitsi uutta yhteistä ymmärrystä, niin myös avointa ja luottamuksellista toimintakulttuuria.
Henkilöstön osallisuus
Erityisen tärkeää siis on, että henkilöstö osallistuu keskusteluihin, koska työn kehittämisen tulisi tapahtua pääasiassa työn arjessa niiden henkilöiden toimesta, joilla on työstä paras ymmärrys.
On myös hyvä huomioida, että yksi merkittävimmistä työn imua ruokkivista tekijöistä on kunnollinen vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä ja sen kehittämiseen.
Kehittämistyöhön toki pätee kaikki tavalliset keinot kuten sovittujen päätösten ja toimenpiteiden seuranta ja arviointi. Ketkä tekevät ja mitä ja mihin mennessä jne.
Erityisen oleellista onkin, että puheista päästään tekoihin.
Lisäksi olisi tärkeää, että kyselyissä huomioidaan myös voimavarat ja onnistumiset, koska loppujen lopulta vahvuuksia hyödyntämällä menestytään.
Onko työhyvivointikysely tiedolla johtamisen työkalu, joka tuottaa relevanttia dataa työn kehittämisen tueksi?
Vai onko kyseessä vuosittainen kuormitustekijä, joka ei johda muuhun kuin henkilöstön turhautumiseen?
”On palkitsevaa nähdä, miten työyhteisöt ovat löytäneet tapoja kehittää omaa työnhyvinvointiaan yhdessä, juuri heille sopivalla tavalla kohti yhteisiä tavoitteita.”
-Ove Näsman, työterveyslääkäri ja KivaQ:n perustaja
KIVAQ hyvinvointikysely
Olen tutustunut erilaisiin henkilöstökyselyihin ja KIVAQ-hyvinvointikysely on yksi parhaista, joka on kohdalleni osunut. Sen voi toteuttaa avullani ja sen hyviä puolia on ainakin:
-Validoitu eli mitataan sitä mitä on tarkoituskin mitata.
-Kattava mutta sopivan lyhyt, joka yleensä näkyy vastausprosentissa. Olennaiseen keskittymisen takia kysely ei myöskään tuota informaatioähkyä.
-Perusrungon lisäksi voidaan lisätä myös tilaajan tilanteeseen liittyviä täsmäkysymyksiä.
-Tuloksia voi analysoida monipuolisesti reaaliajassa.
-Ammattilaisten ja asiakkaiden kehittämä.
Työnohjaus & coaching työn kehittämisen tukena
Työhyvinvointikyselyiden käsittelyyn yhdistetty työnohjaus- tai coaching-prosessi ovat erinomaisia keinoja osallistaa henkilöstö työn kehittämiseen sekä ruokkia oppivan organisaation mukaista yhteisöllistä oppimista ja jatkuvaa työn arjessa uudistumista.
Katso asiakasreferenssejä ja ota yhteyttä!
Nöyryyttä oppimiseen ja rohkeutta uudistumiseen!